perjantai 29. huhtikuuta 2016

Kylillä

Huippuvuoret tarjoilee parastaan. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja keli on tyyni ja lämmin. Laivan kannella on rento meininki. Nousimme kyytiin juuri sopivasti lounaalle. Ai että: tuoretta salaattia, lohta ja lihaa grillistä. Maistuu, neljän viikon retkiruokien jälkeen. Laivassa oli tietysti myös baari, mikä ilahdutti retkikuntaamme. Vanhan kauppamiehen elkein, Uippa sai vaihdettua ylimääräiset bensat baarin antimiin. Vaihtokauppataloutta parhaimmillaan.

Kylillä meitä odotti ennalta varattu huoneisto. Sinne kun levitti  neljän hengen kamat, niin vaikutti siltä, kun majoittujia olisi ollut enemmänkin. Ensin huollettiin varusteita: makuupussit tuulettumaan ja kuivumaan, astiat pesuun ja teltat ulos kuvumaan. Ja sitten, suihku. Ai että maistui hyvälle. Koska kämpässä ei saippuaa ollut, niin pesu suoritettiin kenttäkeittiöstä jääneellä Fairyllä. Puhdistui ne hiukset silläkin.

Toki lähdimme sitten myös kylille syömään. Longyearbyen on nyt tupaten täynnä porukkaa. Tämä näkyi myös ravintoloissa. Ruokalistaa ei tarvinnut kauaa ihmetellä, ruokaa pöytään ja äkkiä. Ruokien saapuessa laskeutui pöytään syvä hiljaisuus, mistähän mahtoi johtua...

Tänään ohjelmassa oli muun muassa kuulustelut Sysselmannin luona. Ne sujuivat asiallisissa merkeissä ja asioiden kulku saatiin kirjattua. Asian käsittely vie oman aikansa, mutta ainakin tutkija oli kanssamme yhtä mieltä siitä, että kyseessä oli itsepuolustustilanne ja ainoa jäljellä oleva ratkaisu. Sysselmanin käsitys itsepuolustustilanteesta sai lisävahvistusta tutkijan nähdessä kuvaamamme videon ensimmäisestä kohtaamisesta karhun kanssa. Karhu oli pari-kolme vuotias uros ja erittäin laiha ja nälkiintynyt. Eli tyyppitapaus arvaamattomasta ja agressiivisesta karhusta.

Nyt vietämme Longyearbyenissä pari päivää lomaa ja sunnuntaina suuntaamme takaisin Suomeen. Ehkä tästäkin vielä selvitään.

Joonas, Kossu, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.



torstai 28. huhtikuuta 2016

Laivakyyti sivistykseen

Moro!

Nyt on tän kevään hiihdot hiihdetty.

Retkikuntan blogi saattaa vielä saada muutaman päivityksen sivistyksen parista.

Retkikunnalla kaikki hyvin.
Kossu, Joonas, Uippa ja Eero.

--
Lähetetty Jollastani jollain jollain keinolla jostain päin tellusta.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Löhöilyä

Päivä 26
Sama paikka ja sama muoto kuin eilen.

Sää aurinkoinen, mutta aamulla tuulinen ennenkuin illaksi tyyntyi.

Moro!

Lepääminen eli pötköttely on ollut päivän kovin sana. Nukuttiin pitkään ja on otettu päiväunia. Koko viimeyön ja vielä päivällä tuuli oli kovaa 15-18 m/s, mutta lumipöllyä vain ihan lumen pinnalla. Taivas on ollut koko ajan selkeä ja varsinkin päivällä teltassa on ollut todella lämmin. No ei lämpö luita riko.

Huomenna lähdetään heti aikaisin aamusta liikkeelle että ollaan varmasti ennen risteilyalusta, joka meidät noukkii kyytiin niin rannassa ja varusteet hyvässä järjestyksessä.

Tää reissu on siis muutamaa etappia vaille valmis. Toki huomiseksi on se noin 13km hiihto, mutta puolet matkasta on alamäkeä ja pudotustakin on 500m vielä jäljellä.

Kossu, Uippa, Eero ja Joonas. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Rest day and everything good ends finally. But tomorrow we have to still ski about 13km to pickup location. Half of the distance is downhill and drop is 500m. Pickup will happened by local company ferry. It's on normal one day tourist tour. And yes there is a BAR and maybe one cold Coca-Cola is first to have. I think that they do not have Dr pepper.

But if Pyramiden habor is not covered by ice, we will have stop there. It's old Soviet Union mining city and it was long time empty. Today the hotel is open and few person is keeping place's in some kind of condition. Today the Russian flag is the top of one building.

The expedition has been good so far. We have still few days in Longyearbyen. Few things to do like visit in Sysselman office and pickup of order of wolverine fur to jacket. I hope that fur company has had time to make all paperwork etc. Maybe I will go to visit also Longyearbyen museum.

Yeah and I'm waiting a shower a lot after 4 weeks. Other thing is that I can put my trousers on by standing on floor and straight or sitting on the chair. Now I have done that inside tent when laying on back. Not so conftabull after all. From food I have only on thing I my mind and it's French fries/chips a big bowl of those.

Kari

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Viimeisiä viedään

Päivä 25
Matka 20.1 km, 6+1 legiä
Korkeus 500m
Aamulla pilvistä, päivällä pilvessä ja illalla pilvet kauas karkasivat. Tuuli 4-8 m/s. Lämpötila pakkasta juu, mutta auringonpaisteessa mittarit näyttää omiaan.

Moro!

Vika varsinainen hiihtopäivä takana ja huomenna ihmetellään mualman menoa jäätiköltä käsin. Aamun eka legi oli kohtuu viileä huput päässä tiukasti ja sormet jäässä/kylmät vähän jokaisella. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan niin loppui myös kelkkaurat meidän hiihtosuuntaan eli päästiin vaihteeksi hiihtämään umpista. Lounastauolla aukesi hienot näkymät Tunabreenin jäätikölle ja sen jälkeen Nordenskiöldbreenin jäätikölle ja avoimen meren taakse Pyramidenille. Pyramidenille oli matkaa tuolloin noin 20 km. Etäisyyksien ja korkeuserojen arviointi silmämääräisesti oli ihan arpapeliä. GPS onneksi kertoi totuuden yhdessä tietysti kartan kera.


Alamäki oli hyvä ja bongasin sieltä myös Paris pulkan jäljet. Kuten oli jo aikaisemmin nähty myös päivällä. Nyt tuuli tuntuu yltyneen lisää teltan tuottaman melun ja liikehdinnän kasvusta johtuen. Noudo takaisin sivistykseen tapahtuu Torstaina Brucebyen nimisestä paikasta laivalla. Eilen saatiin vahvistus asiasta. Laiva ottaa meidät kyyttiin vähän ennen puoltapäivää ja jatkaa sen jälkeen normaalia turistiristeilyään.

Joonaksella alkaa vasta itse reissu kun ketsuppi ja rommi loppuivat. Kossulta taasen tahtoo loppua metukka, mutta onneksi Joonaksella on sitä ylimääräiset siivut. Muuten ruoka ei kyllä lopu kesken ja on varaa valita mitä herkkuja rouskii menemään.

Kossu, Joonas, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kelkkaurat levenee

Päivä 24
Matka 26.1 km, 7 legiä
Sää aurinkoinen, pilvetön ja tyyni. Pakkasta ei mitattu, mutta auringonpaisteessa mittari näytti +1.

Moro!

Tää oli sitten sellainen ylös alas hiihtopäivä kelkkauraa pitkin. Mitä etelämmäksi päästiin sitä leveämmäksi ura muuttui ja niitä oli useita näköpiirissä. Auringonpaisteessa oli lämmin, mutta varjossa kylmä. Eilinen Newtontoppenin huiputus tuntui vielä vähän ekalla vedolla ennenkuin paikat vertyivät. Rock'n'roll pauhasi ja kovaa sekä meno maistui ilman turhaa kiirettä. Matka kuitenkin taittui vauhdikkaasti. Lounastauon aloitus venyi ja tuli hiihdettyä 90 min ilman taukoa, kun Uippa päätti yhteen päivän ylämäistä ottaa taas tuttuun tyyliinsä suoran reitin. Me muut päätettiin kiertää toista kelkkauraa pitkin. Koska mäet ovat kumpuilevia niin Uippa katosi näköpiirissä, mutta ilmestyi 40min hiihdon jälkeen takas näkyvälle. Hiihteli meidän uralle ja syötiin maittava lounas. Eero jäi pitää lounasta yksin mäen harjanteen toiselle puolelle. Eero on muutenkin hiihdellyt yksin omissa oloissaan lähes koko ajan Dunerbreeniltä lähtien.
Yleensä paria poikkeusta lukuunottamatta muutaman sadan metrin päässä. Joskus hänet on juuri ja juuri erottanut lumisateen ja pilvisumun keskeltä.

Huomenna hiihdellään lähemmäksi noutopaikkaa ja keskiviikkona otetaan rennosti.

Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.


Uipan lisäys:

Nyt se alkoi. Nälkä josta olin etukäteen kuullut kerrottavan. Muutaman päivän mielessä on ollut kerrankin kirkkaana jotain, RUOKAA. Nälkä lienee henkistä laatua, olen viimeisen viikon syönyt hyvin ja riittävästi, mutta mikään ei tunnu riittävän. Onneksi ruokaa on reilusti jäljellä, oikea nälkä ei pitäisi yllättää enää...Sanonta "nälkäistä ei nukuta" pitää paikkansa, yölläkin herättää syömään. En uskalla tässä edes mainita syömiäni kalorimääriä, mutta elämäni hurjimpia lukemia ja vähän yli. Muutama päivä jäljellä joten eikun jääkaapille ja "syömisiin" :-D


--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Perriertoppen

Päivä 22
Matka noin 23 km
Sää aurinkoinen ja lähes pilvetön. -1..-10 astetta pakkasta, ei tuulta tai lumisadetta.

Moro!

Tänään aamulla kaivettiin ahkioden syövereistä esiin mm. köysi, valjaat, jääraudat jne. kilkettä. Pikkureput selkään, evästä mukaan ja kohti Perriertoppen huippua. Ekat kilometrit menevät mukavasti ylämäkeen hiihtäessä pehmeässä lumessa. Lopulta reilun tunnin hiihtelyn jälkeen päästään Gallerbreenin nurkkaan mistä meitä odottaa kohtuu jyrkkä parinsadan metrin korkeuserolla oleva lasku. Laskun sombailujen jälkeen kaikki ovat lopulta ehjinä ja ilman varuste tappioita loivemmalla lumella. Eero ottaa sukset pois ja kävelee osan alamäestä.

Sitten vain hiihdellään ja nautitaan todella jylhistä maisemista. Ja kun viimeinenkin alamäki loppuu niin ylämäki alkaa. Sitä sitten riittääkin ihan tarpeeksi. Lopulta pääsemme pienin loivin käännöksin Perriertoppenin satulaan. Tänne jätämme sukset ja muut ylimääräiset varusteet. Eero oli aikaisemmin ilmoittanut tiukkasanaisesti, että hän ei köysistöön tule vaan haluaa sooloilla.

Kossu, Joonas ja Uippa kiinnittyvät köyteen ja ottavat hakut käteen. Rinne on jäinen/kova lumesta suurimman osan. Pehmeää luntakin löytyy paikoitellen. Jyrkimmillään rinne on noin 45 astetta. Uippa kulkee ensimmäisenä ja pehmeän lumen kohdissa potkii sievällä 47 numeroisella alico double monollaan rautojen kera kunnon askeleet. Eero tulee kaukana perässä ja suuntaa eri reitille kuin me muut. Loputtomalta tuntuvan ja jyrkkenevän rinteen jälkeen päästään harjanteelle ja reitti loivenee. Huippu näkyy ja keräännymme kasaan. Kaivamme repuista ja taskuista kamerat esille. Kävelemme rinnakkain kohti huippua. Kossu ottaa noin kaksi meriä eroa Joonakseen ja Uippaan että pääsee ottamaan videota veijareiden saapumisesta huipulle.

Hip hei ja hurraa. Kamerat kuvaavat niin videota kuin valokuvia. Otetaan maisemakuvia sekä nautitaan maisemista. Kossu kaivaa esille Coca-Cola tölkin ja sihauttaa sen auki. Aijaa että maistui hyvälle. Uippa ja Joonas ottavat myös hörpyt. Sää ei voisi olla upeampi, aurinko paistaa ja keli on täysin tyyni. Huipulla on lämmin viettää aikaa. Sitten lisää valokuvia sekä ryhmäpotretti. Eeroa ei näy eikä kuulu huipulta käsin.

Lähdemme noin omia paluujälkiämme alaspäin. Uippa keulassa ja Kossu vikana. Joonas on edelleen keskellä. Noin puolessavälissä paluuta näemme Eeron pakittavan alas naama rinteeseen päin ja hyvin varovaisen oloisesti. Eero oli ottanut pakit reitiltään. Me kävelemme suoraan alas kohti suksia ja varusteita. Sinne päästyämme köysi vyyhdetään ja raudat sekä hakut pakataan reppuihin. On lounas tauon aika. Syömme lounasta ja katselemme rinteeseen missä Eero tulee alaspäin. Lopulta Eero on myös luonamme ja syö eväitään. Ruokailun jälkeen lähdemme laskemaan suksilla mukavaan alamäkeen suurinpiirtein loivin kaartein ylöshiihtolatuamme seuraten. Alamäen loiventuessa palaamme sinne kaikki kiltisti ja hiihtelemme kohti leiriä.

Mutta ennen leiriä on se ylämäki ja jyrkähkö ylämäki onkin ennen kuin pääsemme lipsuttelemaan alamäkeen Gallerbreenin jäätikköä kohti leiriä. Satulassa pidämme vielä pienen tauon ja katselemme vielä tuon läpikulkemamme fantastisen laakson jylhiä maisemia. Pakkasta on jo -10 astetta, mutta aurinko lämmittää mukavasti selkään.

Kerrassaan hieno päivä.

Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Great day and finally on third trip to Svalbard I did Perriertoppen summit. First try 2006 was not a near because slow progress in soft snow and whiteout. 2011 we had flu going on and had restday on Perriertoppen normal basecamp.

Today no wind, sun was shining and perfect weather all a round full day. The view's from Perriertoppen is amazing and so is the valley before. Mountains are sharp and vertical wall's all a round.

Next we ski a little bit more forward and if weather is ok Newtontoppen is next target. It's only 1m higher than Perriertoppen and same time it's a highest peak here.

Kari

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Back in business

Päivä 21
Matka 20 km, 8 pitkä legiä.
Korkeus 950 m
Pilvinen, kevyttä lumisadetta, aamupäivä tyyntä iltapäivällä 7 m/s
Lämpötila -0..-7 °C

"Tänään oli semmoinen laiskanpulskea päivä." Noh, niinhän se aina lepopäivän jälkeen tuppaa olemaan. Monoa laitettiin kuitenkin toisen eteen, melkoisen lämpimässä säässä. Veteranenin jäätikkölaakso nukkui tyynessä kelissä auringon myhäillessä lempeästi pilviharson läpi. Nyt oli lämmin hiihtää, varusteita kevennettiin legi legiltä - kunnes sitten joku painoi tuuligeneraattorin napista ja hiljaa alas leijaillut lumisade piiskasikin yks kaks vaakatasossa naamaan. Illaksi keli kuitenkin tyyntyi taas ja leiri pystytettiin Gallerbreenille hyvässä kelissä ja komeissa maisemissa.

Komentoteltassa pidettiin tänään bileet Eeron 67-vuotis syntymäpäivien kunniaksi. Uippa oli muistanut telttakaveriaan hienosti leivotulla suklaa-juustokakulla: Fanipaloja ja pähkinasuklaata Edam -pedillä. Pöydät oli muutoinkin koreana, kuppeja kilisteltiin ja puheita pidettiin. Ei huonot juhlat! Myös virallinen syntymäpäiväpotretti otettiin päivällä.

- Joonas, Kossu, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Palokimmolle tiedoksi: puuroa ei pysty syömään, muromysli ja vadelmakiisselijauhe rokkaa. Söpöjen eläinten tutkimusryhmälle kiitos matkaeväästä, se on nyt hartaudella nautittu ja siitä on ollut viikkojen aikana ISO apu. =D

torstai 21. huhtikuuta 2016

Makuupussikin tykkää retkeilystä

Lepopäivä part two, tarinan opetus on huolellisuus.

Eilisen vajaan yhdentoista tunnin hiihtopäivän jälkeen laitoin Haglöfs-untuvamakuupussin suksen nokkaan teltan päätyyn kuivumaan. Sen verran oli väsyä puserossa että rutiineista poiketen tyynehkössä kelissä pussi jäi kiinnittämättä sukseen. Lopun voittekin sitten arvata.

Illalla klo 23 arvelin vetäytyväni toukaksi koteloon kuivaan ja raikkaaseen pussiin. Ulos mennessäni, muutaman sekunnin ihmettelyn jälkeen totesin suksen nokan tyhjäksi, hupsista...

Tuulenpuuska oli onnistunut irrottamaan nukkumavälineen. Untuvatakki päälle, kivääri selkään ja pieneen myötätuuleen yöauringon valossa. Kieltämättä olo oli voittajamainen ja "neula heinäsuovassa"- fiilis pinnassa. Laakson toiselle puolelle tuulen suuntaan oli onneksi vain vajaan kolmen kilometrin matka. Lähestyessäni reunavuoria näin horisontissa alajäätikön puolella mielestäni keltaisen pisteen, sinne siis. Jonkinajan päästä syöksy pussin päälle, pussi hampaisiin ja 180 astetta ympäri tulojäljelle. Parin tunnin hiihdon jälkeen pussin kanssa telttaan. Pussi oli muuten raikas ja hyvin tuulettunut, poislukien jalkopäässä olevaa suusta valunutta jäätynyttä kuolaa...

Kiinnitä kaikki ulkona olevat välineet hyvässäkin säässä kunnolla.
Ei mulla muuta...

-uippa ja makuupussi-

Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

Lepoa ja ruokaa

Päivä 20, sama paikka ja sama muoto kuin eilen illalla.
Lämpötilaa ei ole jaksettu mitata kun ulos ei ole ollut asiaa. Sen verran ovea on ratkettua että ohut pilvikerros taivaalta löytyy. Korvakuulolla teltta ei lepata tuulesta ja narut eivät ulvo. Sää teltassa sisällä ilman keittimen tuomaa lämpöä +16 astetta (Hillebergin Saitaris).

Moro!

Ai että on mukavaa nukkua pitkään ja herätä siihen että on kuuma makuupussissa sekä teltassa sisällä lämmin. Tänään on taas siis lepoa tiedossa ja toivottavasti ei kelit haittaa enään loppureissussa.

Mutta kyllä ruoka on pop keskusteluissa täällä jäätiköllä. Eilen pääsin vertailemaan 6 erimakuista jerkyä. Kaksi niistä oli omavamisteista ja loput neljä kaupallisia. Kohta alkaa Joonaksen vieroitushoito ketsupista, kun 1 kg purkin pohja alkaa häämöttää uhkaavasti. Onneksi sentään valkosipuli-pippurimausteseos ei tule loppumaan kesken, vaikka me molemmat käytämme sitä ahkerasti. Tänään taitaa Kossulla olla herkkupäivä kuivattua kana/pekoni muussin kera ja ei minkätahansa muussin vaan mummon parhaan pekoniperunamuussin kera. Ja kyytin vielä reilusti voita. Kuivatut ruokalihat ovat kyllä hyviä. Teltastamme löytyy kahta eri marinaadin kanaa pekonilla höystettynä, sika-naudan jauhelihaa, naudan jauhelihaa, saksan hirvikäristystä sekä natural kanaa. Perus- ja pekonimuussin lisäksi on liuta erillaisia pastoja ja spagettia. Valmis pasjoja on niin Pirkka kuin Knorr. Lettujen paistelu on aina maastossa mukavaa puuhaa. Ja piruvie että ne on hyvi�

sokerilla maustettuna tottakai. Nää reissut on sokeri- ja rasvanarkomaanien kerkuttelukenttää.


Aamupalaksi löytyy pääsääntöisesti eri muro myslejä mustikkakeiton, vadelma- tai masikkakiisselin kera. Tänään tosin oli suklaa muroja sulkea maidolla. Ja "vain" 120g annos muroja. Joonaksen aamupalat ovat oma lukunsa, sillä mies on pussittanut mm riisipuuroja sekä mantelien että ilman manteleita. Sekä löytyy myös myslejä, kaurapuuroa jne.

Kossun eilinen ruokalistaa:

Aamupalaksi 120g mysliä mustikkakeiton kera ja päälle nesteenä 4dl c-vitaamini pore. Sekä keksejä noin 140g.

Hiihdon aikana 200g suklaata, n 80g sipsejä, n 30g pähkinöitä, n 60g keksejä ja missään tuotteessa ei muuten ole alle 500 kcal/100g. Näiden lisäksi 1,5 l urheilujuomaa päivän aikana tasaisesti nautittuna ja valmis pakastekuivattu yli 600 kcal valmisruokapussi lounaaksi.

Illalla pasta-ateria reilulla 80ml rypsiöljyä tuomassa lisää virtaa koneistoon. Näiden lisäksi 100g juustoa ja toiset 100g metukka leipävuoren päällä ja voita unohtamatta, jota käytettiin reilusti.

Illalla tuli juotua 4dl kaakaota ja teetä toinen mokoma.


Kossu, Joonas, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Yesterday was long but easy day to ski before today's rest day 34,4km via gps waypoints. It was also fisrt time on this trip when we ski over 30km in one day. Last 2 days was back in winter. -10.. -22 centigrade minus and variable windspeed up to 11 m/s. But today is coom and light cloud coverage. Inside tent the temperature is +16 C whitout stove heat. So nice to wake-up at halfday. Some gears has broken down but nothing serious. Some minor repair has been done and like one shovel can't fix here. That need welding or new from store.

Rock'n roll is playing today knobs on max all day long.

Kari

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Kätköllä takas

Päivä 19
Matka 34,4 km, 8+1 pitkä legi.
Korkeus 460 m
Puolipilvinen, tuuli 2-11 m/s
Lämpötila -9 ..-16 °C

Kun kello on sata, niin kärki liikkuu! Tälle päivälle oli selkeä tavoite: alas Veteranen jäätikölle kätkölle huomista lepopäivää viettämään. Maasto ja lumiolosuhteet olivat kerrankin puolellamme, pitkälti tasaista ja kova pohja hiihtää. Myös keli suosi retkikuntaa: viileähkö kevätpäivä, mikä lempeästi rohkaisi laittamaan monoa toisen eteen.

Kahdeksan legiä meni ennen kuin päästiin Himinbjørgfonna ja Trinity hallbreenin taitokseen. Matkaa kätkölle olisi vielä rapiat kahdeksan kilometriä, mutta se olisi alamäkeä. Trinity hallbreenin jyrkkä yläpää olikin melko vauhdikasta menoa. Joonaksen jo kertaalleen korjattu Camp lumilapio sanoi sopimuksensa lopullisesti irti ahkion pyörähdettyä pari kertaa "katon kautta ympäri" sivurinteessä yhdessä vähän tiukemmassa slalom -käännöksessä. Muuten sekä miehistö, että kalusto selvisi mäenlaskusta ehjänä.

Viimeinen legi venähti reippaasti ylipitkäksi, mutta se ei tuntunut ketään haittaavan. Hetkittäin oli lähes tyyntä, aurinko lämmitti ja valaisi laakson jylhän kallioseinän upeasti ja matka taittui kevyesti alamäkeen lipsutellen. Tästä touhustahan voisi melkein jopa nauttia!

Kätkö löytyi helposti ja oli koskematon. Uipan toimiessa Joulupukkina, kaivettiin paketit juhlavasti esille. Jokaiselle löytyi omansa. Taas vähän täytettä ahkioon, johan tuo alkoi ollakin liian kevyt. Huomenna olisikin sitten taas lepopäivä. Toivottavasti aurinko paistaisi ja lämmittäisi telttaa, niin säästyisi bensaakin. Kossu juhlisti lepopäivän aattoa kaivamalla ruokalaatikostaan peräti kuutta erilaatuista kuivattua lihaa. Siinäpä riittääkin maisteltavaa. Analyysiä näistä saadaan ehkä tulevissa blogipäivityksissä.

- Joonas, Kossu, Uippa ja Eero. Retkikunnlla kaikki hyvin.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Talvikeliä

Päivä 18
Matka 23.5 km 8+1 legia
Korkeus 1090m
Sää puolipilvinen, illalla ohut pilvikerros. -16..-20 astetta pakkasta ja tuulta 4-8m/s.
Huom. Ei laisinkaan lumisadetta, siis ei LUMISADETTA.

Tänään meillä oli ohjelmassa hiihtoa. Hiihtokelikin oli varsin kelvollinen ja maasto suotuisa, loivan loivaa ylämäkeä. Pakkasen ja tuulen yhdistelmä sai sormet kipristelemään hiihtohanskoissa ja ensimmäisen legin jälkeen olikin kaivettava tumput esille. Erikoista, miten voi puolet legistä vasemman käden sormet olla umpijäässä, kun tuulenpuoleisen oikean käden sormet ovat täysin lämpimät. Sitten yks kaks kesken legin verenkierto vasemmassakin kädessä elpyy ja kohmeisiin sormiin oikein sattuu, kun lämmin veri alkaa virrata sormenpäissä. Ja sitten on taas hyvä hiihdellä.

Lämmönsäätely on muutoinkin täällä yksi jatkuvasti huomioitava asia. Lämmön tunteeseen vaikutta tietysti ulkolämpötila ja etenkin tuuli sekä sitten tietysti pukeutuminen, liike, ilman kosteus ja myös neste- ja energiatasapaino. Myös henkilökohtaisia eroja on, toisilla palelee herkemmin sormet ja toisella varpaat ja toinen hikoilee tai palelee herkemmin kuin toinen. Kerrospukeutuminen mahdollistaa vaatetuksen säätämisen kuhunkin keliin ja aktiivisuuteen sopivaksi. Liikkeelle lähdettäessä ei saa olla liian lämmin, muuten liikkuessa tulee hiki ja sitten taas kylmä. Kuorivaatteilla suojaudutaan tuulelta ja sateelta ja niissäkin monipuoliset tuuletusmahdollisuudet helpottavat lämmönsäätelyä kesken hiihdon. Tauolla on mukava heittää päälle lämmin untuvatakki tai -liivi. Itsensä sopivan lämpimänä pitäminen vaatiikin oman kehonsa tuntemista ja jatkuvaa pientä säätöä ja siitäkin huolimatta pitää hyväksyä, että väliaikaiset kylmäntunt
eet
kuuluvat asiaan.


Joonas, Uippa, Eero ja Kossu. Retkikunnalla kaikki hyvin.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Aurinkoa

Päivä 17
Matka 17.9 km, 8 legiä
Korkeus 810m
Aamusta puolipilvinen ja ajoittain lumisadetta. Illalla pilvistä. Vieno tuuli, 0-5 m/s. Lämpötilat -8..15 astetta.

Moro!

Tänään oli sitten ylämäkeä edessä kokopäiväksi ja kokorahalla. Oli loivaa ja vieläkin loivempaa ylämäkeä. Sitten oli vähän jyrkempää ylämäkeä, niin että pääsi vetämään ahkiota pitkin poikin rinnettä. Ja iso iso yllätys oli tänään kun jo ekalla legillä kärkimies näki omat suksenkärjet hangenpinnalla tai pinnan tuntumassa. Niitä ei oltu nähty useaan päivään. Aamusta aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti hiihtäjän kasvoja. Samalla nähtiin myös Dunerbreenin hienot ja jylhät reunavuoret. Mennessä pohjoiseen niistä ei ollut mitään tietoa. Avoin merikin näkyi vielä lounastauolla. Sen jälkeen se hävisikin pois horisontista ja ylämäki tiukkeni. Lopulta 6 legin jälkeen oltiin päästy ylös länteen Dunerbreen ylös. Viimeiset kaksi legiä olivat aika tiukkaa nousua ja hetken aikaa jouduttiin hiihtämään vähän edes takas, että olisi edes vähän helpompaa. Mutta kyllä se ahkio siellä perässä pysyi tiukasti ja vetopääl
lä.

Viimeiset kaksi legiä olikin jo vähän kovempi hanki ja loivaa ylämäkeä. Nousua kertyi tänään 590m, viimeyön 220m leiristä nykyiseen 810m korkeuteen. Nousua toki riittää vielä aina noin 1250m korkeuteen asti. Mutta kyllä se on kivaa suunnistaa kun näkee maisemat ja auringon. Aurinko liikkuu sen 15 astetta tunnissa ja paistaa edestä päin. Tänään hiihdettyämme Dunerbreenissä näimme juuri ja juuri uuden lumen peitossa olleen vanhan latumme. Kyllä oltiin kiemurreltu ja kovasti. Ja sellainen fiilis oli jo mennessäkin ollut.

Vaikka kuinka hiihdetään kohti etelää niin ei meidän vauhdilla saada enään kiinni rajaa missä aurinko ei paistaisi 24 tuntia vuorokaudessa. Ai että sitä mukavaa lämpöä mikä siitä irtoaa kun auringon säteet osuvat telttaan voimakkaina jo aikaisin aamusta. Ei yöllä pimeää ole ollut pitkään aikaan. Lämpöisessä teltassa kun on niin mukava herätä ilman että on edes hetkeä kylmä ennen keittimen tuomaa lämpöä.

Kiitos kannustavista blogi kommenteista. Ne on saatu jäätikölle asti ja on luettu tarkkaan.


Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Finally today sun was shining and at morning sky was mostly clear. Also skis were not going anymore deep under snow when skiing in front. But not a day whiteout snowing. Yes we had today also light snowfall. Last day whitout snowfall has been long long time ago. After that few day in storm. When we were up here. Skiing to uphill today was going well and with few members was thinking that I am skiing too fast. Comments after first leg today was that way. But 9h sleeping is so easy, even the 24h sunshine doesn't break that. Rest is necessary to keep body in good shape. Food is going well down and over 5400 kcal diet is not slowing me down. Rock'n'roll and few more days skiing before planned rest day. I hope that weather will stay good next 2 days.

Kari

Tiedote

Tiedote Jääkarhun ampumisesta.

Retkikunta on ampunut kohti jääkarhuja Verlegenhukenin niemenkärjessä. Viranomaisten keskeneräisen tutkinan takia emme tiedota enempää asiasta.

Retkikunnan Johtaja Kari Kossila
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Paluumatka alkanut

Päivä 16
Matka 21,0 km, 8+1 legiä.
Korkeus 220m
Lumisadetta, tyyntä, illalla vieno tuuli ja Auringonpaistetta
Lämpötila -2 ..-11 °C

Yöllä oli taas satanut lisää lunta ja lumisade jatkui koko päivän. Merellä pilvet rakoilivat ovelasti päästäen auringonvaloa pienille plänteille. Lumisade heijasti auringonsäteet raamatullisen ilmestyksen tyyliin. Keli oli tyyni ja kaikkialla leijui täysi hiljaisuus.

Toissapäiväinen tulouramme oli juuri ja juuri näkyvissä uuden lumen alta. Vaikka lunta olikin tuprutellut melkoisesti, oli se koostumukseltaan melko höttöä, joten ladun avaaminen ei ollut aivan niin hikistä, miltä se näytti. Matka taittuikin yllättävän leppoisasti aina seitsemänteen legiin asti, jolloin alkoi tiukka nousu Dunerbreenin reunamoreeneja ylös. Dunerbreenin nimesimme jo tullessamme Duunaribreeniksi, sillä jo alamäkeen hiihto oli melkoista puurtamista umpihangessa. Pehmeän lumen määrä ei ollut kolmessa päivässä vähentynyt laisinkaan, ehkä jopa päinvastoin, joten duunia joudutaan seuraavien päivien aikana tekemään taas hartiavoimin. Kaiken kaikkiaan nousua riittää 1200 metriin ja vähän yli. Mutta askel askeleelta sekin taittuu.

Joonas, Kossu, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Verlegenhuken saavutettu

Päivä 15
Sää pilvinen ja vieno tuuli. -2..-7 astetta.

Moro!


Tänään käytiin hiihtäen pikkureput selässä ja muut varusteet mukana Verlegenhukenin niemenkärkeen. Reilun parintunnin hiihtelyn jälkeen saatiin eka vilaus oranssin punaisesta merimerkistä niemen kärjestä. Tämä kuitenkin hävisi kumpujen taakse. Hetken päästä nähtiin sääaseman masto. Hiihdettiin kohti mastoa ja hiihtovauhti kiihtyi. Lopulta näimme uudestaan merkin ja lähdimme hiihtämään sitä kohti. Eero sai sen verran jarrutettua menoa että pääsi viemään Gopro kameransa pölkyn päälle. Sitten päästiin hiihtelemään loput metrit. Pieni ihmettely siinä ja sitten kohta kohti vihon viimeistä maakaisteletta.

Tässä se nyt sitten viimein oli, retkemme maantieteellinen tavoite. Tästä eteenpäin, meren toisella puolen, on enää pohjoinen napajäätikkö. Paikanpäällä tietysti kamerat lauloivat ja otettiin asiaan kuuluvat ryhmäpotretit. Aikaa niemenkärjessä kuluihin sitten jokunen tovi. Takaisintulomatka leiriin sujui yllättävän nopeasti mutta päätimme, että leiriä ei tänään enää siirretä.

Huomenna alkaakin sitten kotimatka. Takaisintulomatkalla pyrimme käymään Perriertoppenilla, mikäli meille aikaa jää. Sitä ennen on kuitenkin vielä monta legiä edessä ja varmasti myös monenlaista säätä ja lumiolosuhdetta. Tähän mennessä reissu on ollut varsin kokemusrikas ja toivottavasti loppumatka sujuu ilman suurempia ongelmia.


Kossu, Eero, Uippa ja Joonas. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Verlegenhuken is now done. Several photos and some video from Verlegenhuken and after that was time to turn skies back to South. So next step is ski back to the pickup point. Maybe if the weather is nice for us, we can do one summit called Perriertoppen. Planed pickup is 26.4 from Brucebyen Hut. That is a small Hut where ferry will come every Tuesday, Thursday and Sunday's. Near that is a nice view to clasier. Next stop is then old Russian city Pyramiden. Before coming back to Longyearbyen, but that we need ski a lot and hope that weather will come better.

Kari

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Sama pää kesät talvet

Moro!

Niin ollaanhan me kohtuu kaukana kaikesta. Longyearbyenistä tänne on matkaa vain 200 km linnuntietä. Muualle matkaa onkin sitten vielä vähän enemmän.

Aurinko laskee tänään leirissä klo 00:44. Huomenna aurinko vielä seikkailee, gps väittää sunrise 23:35 ja sunset 02:31. 16.4 sentään gps näyttää yötöntä yötä.

Vielä kun aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta niin saisi taas kunnolla virtaa erillaisiin sähkösyöppöihin mukavuus laitteisiin. Kuten tablettiin jolla tätäkin blogia kirjoitetaan. Virtaa on kyllä riittävästi, mutta helpottaisi elämää kun saisi sekä laitteet että virtapankit täyteen ennen paluu hiihtoa. Molemmilla telttakunnilla on omat paneelit. Kossulla ja Joonaksella on 62W/12V paneeli ja Eerola ja Uipalla 40W/12V paneeli.

Mitäs kaikkea on mukana, järjestelmä kameroita, joilla kuvataan sekä still että HD videota. Gopro kamera löytyy myös. 2 kpl satelliittipuhelimia, lukuisia mp3 soittimia, sanelukone, jne.
Osa laitteista toimii toki vain pattereilla. Kuten GPS laitteemme, joita on 2 kpl. Näihinkin on tietysti varapatterit.


Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.

80 astetta ylitetty

Päivä 14
Matka 18,2 km, 7 legiä.
Korkeus 15m
Pilvinen, vieno merituuli
Lämpötila -7 ..-10 astetta

Kerrankin saimme hauskan alamäen, kun aamulla kruisailimme leiripaikalta lähes merenpinnan tasolle. Tällä kertaa umpihanki oli puolellamme jarruttaen vähän menoa, sen verran jyrkkä mäki oli. Hetken hiihdettyä saavutimme rantaviivan. Tunnelma oli erikoinen, kevyet aallot huuhtoivat rantaa ja merituuli hyväili lempeästi kasvoja. Kun laittoi silmät kiinni, saattoi melkein kuvitella olevansa lähellä päiväntasaajaa valkeiden hiekkarantojen äärellä - melkein, jos sormet eivät olisi olleet niin jäässä.

Kahden viikon aikana ainoat elämän merkit jäätiköllä ovat olleet muutamien hiihtäjien ja kelkkailijoiden lisäksi yksi eksynyt pulmunen sekä pari muuta toistaiseksi tunnistamatonta lintua. Tänään elämän merkkejä näkyi senkin edestä. Bongasimme kahta erimallista lintua, kaksi poroa, sekä riekon, naalin ja jääkarhun jälkiä. Jääkarhuja arviomme olleen kaksi, luultavasti emo ja pentu. Jäljet menivät kohti pohjoista ja olivat noin päivän vanhat.

Hiihtelimme päivän rantapenkkaa pitkin, jossa lumi ei upottanut niin paljoa. Meren yllä leijui alati mustat pilvet, jotka aika-ajoin heittivät lumisateen hiihtäjien iloksi. Seitsemännellä legillä saavutimme yhden retken merkittävistä rajapyykeistä, ylitimme 80 ° pohjoista. Rajanylityspaikka oli niemen länsirannikolla aaltojen lyödessä rantapenkkaan. Ikuistimme tapahtuman tottakai videolle ja otettiin siinä vielä komea ryhmäpotrettikin. Päätimme, että nyt on hyvä hetki laittaa leiri pystyyn. Leiri laitettiin kylläkin noin 400 m päähän rannasta.

Huomenna olisi tarkoitus käydä katsomassa miltä maisemat näyttävät Verlegenhukenin niemenkärjestä käsin.

Joonas, Uippa, Eero ja Kossu

Hello!

80 degree north reach. Finally one of small steps on this expedition has done, but verlegenhuken is still waiting us. Again one day whit lots of fresh new snow. That means slow progress. Anyway it was wonderful to ski coast line and open sea on right side. Waves was hitting shore where ice and sand bends. That sea noice was ones again nice to mind. Not a fisrt time when I ski open sea shore.

Some animals was today also on view. 2 local deer and several birds. Arctic fox tracks a lot. Finally we had one day old polar bears tracks. Those tracks was mother bear and baby going north. Anyway tracks was under snow but clearly visible.

Maybe that better weather is coming someday. So far so much new fresh snow and no sunshine.

Kari
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Alamäki Slalom ahkion kera

Päivä 13
Matka 20.2 km, 8 legiä
Korkeus 90m
Aamulla pilvinen on näkyvyys. Päivällä whiteout ja lumisadetta. Tuuli 4m/s.
-9.. -14 astetta

Moro!

Johan oli alamäki slalom tänään. Kahden ekan legin jälkeen kova sastrugi hanki muuttui pehmeäksi uudeksi lumeksi. Ensiksi vähäsen ja lopulta reilun 40 cm kerrokseksi. Tähän kun lisättiin nolla näkyvyys ja heikkotuuli niin Slalom mutkiteltu rata oli valmis merkattu valkoisella. Lounas tauon jälkeen ei keulamiehen tarvinnut enään katsella suksensakärkiä, sillä sen verran syvällä ne tuppasivat uimaan pehmeässä hangessa. Kompassi ja tuulisuunnalla mentiinkin suurin osa päivästä muutamaa legiä lukuunottamatta, silloin tällöin näet auringon näki juuri ja juuri pilvien ja lumisateen läpi.

Yks kaks Dunerbreen breenin reunavuoret näkyivät hetken horisontissa kadotakseen taas valkoiseen horisonttiin. Hidasta puurtamista ja kyllä ne ahkiotkin syvällä uivat tänään. Jätettiin leiri 8 legin täytyttyä ylös moreeni harjanteen päälle. Keli parani vähän telttoja, karhulankoihin ja leirin muita hienouksia kasatessa. Näimme avomeren 3 km päässä leiristä. Ei jäätä olenkaan.

Pidimme illalla ennen telttoihin kömpimistä pienen ampuma harjoituksen, jossa Eero dokumentoi ja Kossu, Uippa sekä Joonas testasivat onnistuneesti yhteensä 10 laukausta meidän 1939 mallisella kiväärillämme. Maalitauluiksi löytyi Kossun ahkiosta Kroan pitsalaatikon palanen ja Uippan Blåband pussi. Ja osumia tuli tottakai.

Jos keli ei parane niin emme ole huomenna vieläkään Verlegenhukenin niemenkärjessä. Matkaa olisi noin 28 hiihto kilometriä. Ei edes korkealla yli 1000m vietetyt yöt ole auttaneet luonnonvoimia vastaan matkan etenemisessä.

Niinpä tänään auringo laskee leiripaikassa klo 23:53 ja nousee 01:21. Kohti yötöntä yötä käy tämän retkikunnan päivät.

Kossu, Eero, Uippa ja Joonas. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Whiteout and more whiteout plus fresh snow over 40cm today. Downhill was ok, but weather was not fast. Lots of slalom to left and right in zero visibility. No-one was skiing direct. But again yesterday wonderful day to ski after few storm days. Sun was shining and weather was excellent.
During storm days we mostly sleep and eat. Pancakes was again extent decision. But only 2 first stromydays. Third day I skip the lunch and I had more sleep. During expeditions is amazing how much can have sleep.

Anyway now the expedition is halfway whit the days. Sea is open and 3km away from camp.

Kari

Luomalan Vesalle terveiset Eerolta. 10 vuotta sitten oli ahkio käytetty perään Grönlannin itärannikon Isortoqin kylässä ja ylitys oli valmis alkamaan.

Eero

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Myrskyn jälkeen on poutasää

Päivä 12
Matka 24,6 km, 8 legiä
Korkeus 770m
-10..-18 astetta, vienotuuli, pilvetön sinitaivas, illasta pilvet valtasivat leirin maatapitkin.

Tänään oli upea hiihtopäivä. Aamulla heräsimme täysin tyyneen auringon paisteeseen. Pulkat olivat eilisen myrskyssä hautautuneet tiukasti hankeen ja lumi oli tuiskunnut muutenkin jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tyynessä kelissä oli mukava rauhassa tyhjennellä ahkio tavaroista ja putsata lumesta. Vaikka pakkasta oli aamulla -18 astetta, tuntui keli lämpimältä verrattuna edellisten päivien puhureihin. Taivaan ollessa nyt kirkas, oli edessämme muutoinkin vallan komea maisema Åsgardfonnan itäpuolen jäätikkövirtojen ja vuonojen halkomaan jyrkkäpiirteiseen rannikkoon. Puolitoista vuorokautta sitten leiriä pystyttäessä emme tienneet tuosta mitään.

Tuuli ja pakkanen olivat tiivistäneet hangen kovaksi ja suksi luisti hyvin. Hanki tosin ei ollut enää tasainen, vaan erilaisten sastrugien, eli tuulimuodostumien kuvioittama. Auringon paistaessa selkään, saattoi jo hyvin tuntea sen lämmittävän vaikutuksen. Lounaan jälkeen pakkanen oli pudonnut jo -10 asteeseen ja tyynessä kelissä sai hiihdellä paitahihasilleen.

Toiseksi viimeisellä legillä sattui ikävä vahinko, kun Eeron ahkio kellahti sastrugia ylittäessä ympäri ja siinä rytäkässä ahkion päällä nipussa olleen teltan kaari tarrasi kovaan hankeen ja katkesi kahdesta kohtaa. Onneksi meillä on hyvät korjausvälinesarjat mukana ja alumiinikaari saatiin elvytettyä taas toimintakuntoon.

Lähestyessämme pohjoista niemenkärkeä, laitoimme tänään ensimmäistä kertaa karhulangat leirin ympärille. Karhulanka on ansalanka, jonka toisessa päässä on erityinen haulikon panos, joka ampuu ilmaan hälyttävän paukun. Parhaimmassa tapauksessa se pelästyttää tunkeilevan karhun tiehensä, mutta vähintäänkin se hälyttää teltassaolijoita vaarasta. Torrakko on sitten toisen teltan eteisessä valmiina leirin puolustusta varten. Toivottavasti ei tarvitse yöllä hereillä.

-- Joonas, Kossu, Eero ja Mikko. Retkikunnalla kaikki hyvin.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Lisää tuulta ja tuiskua

Päivä 11
Samapaikka sama muoto
Aamulla keli whiteoutissa ja tuulta 15 m/s sekä puuskahtaa 19 m/s. Pakkasta -20 astetta.


Ei sitten hiihdetä tänään. Lepo jakuu ja uni maittaa. Tosin Joonaksen kanssa todettiin että lettukiintiö on täysi ainakin tämän päivän osalta. Nukutaan siis päiväunia, kuunnellaan musiikkia ja katellaan kun tuuli heiluttaa teltan kattoa.

Tänään aurinko nousi jo 02:52 ja laskee 22:55. Huomisaamuna aurinko nouseekin jo 02:35 sekä laskee 23:11. Mutta toivottavasti ollaan jo silloin eripaikassa kuin nyt. Aikamoista vauhtia siis päivä pitenee. Vielä ei ole kiire käydä Verlegenhukenissa. Mutta olisihan sitä jo mukava päästä taas suksien päälle. Tuulen suunta kun on vielä sivuvastainen haluttuun kulkusuuntaamme nähden.

Kossu, Joonas, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

No jump today, was fix first comments this morning. That means no skiing today. Weather is whiteout and wind is 15 m/s average and peaks 19 m/s. The weather was similar yesterday when we stop skiing after 3 period. One period is 50 minutes skiing and 10 minutes rest.

Sunrise was today 02:52 and sunset will be 22:55. Tomorrow sunrise is 02:35. So days are getting longer pretty fast up here.

I hope that we get back on track tomorrow and make some good progress. We are not yet hurry to ski Verlegenhuken and back. We have still few extra days before we needs to start make longer days.

Kari.
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Talvikeliä ja myrsyä

Päivä 10
Matka 8.2 km
Korkeus 990m
Aamulla -25 astetta ja tuulta 10m/s sekä puolipilvinen, päivällä -22 astetta ja tuulta 15 m/s, huiput yli 18m/s, whiteout.

Moro!

Yöllä heräilin pariin otteeseen kun teltta piti omaa mekkalaa. Aamulla kyllä huomasi että pakkasta on ja tuulta kohtuullisesti. Viileä hiihtopäivä oli siis tiedossa. Päivän kaksi ekaa vetoa menivät ok ja tuumailtiin että vähän viileää on. Ehkä lounastauolla lyödään jo leiri pystyyn ettei tule palelltumia. Noh kolmannella legillä tuuli voimistu ja keli heikkeni entisestään. Päätin että leiri pystyyn ja odotellaan parempia hiihtosäitä. Aikaa meillä on vielä hyvin.

Joonaksen kanssa kuivateltiin koostunut ja lumesta täyttyneet varusteet samalla kun paistoimme lettuja. Taas meni 125g voita, 1dl sokeria sekä yksi valmistaikina. Eiköhän tuolla energia määrällä pärjää taas päivälliseen asti.

Kello on kohta jo paikallista aikaa 1830 ja aika ruveta sulattelee vesiä sekä kokata se päivällinen. Kunnon päiväunet olivat tänäänkin rautaa lettujen jälkeen.

Ehkäpä huomenna on taas hyvä keli hiihdellä.

Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Telttaelämää

Kunnon arktisten lepopäivään kuuluu tietysti myös leffat ja leffaeväät. Kino Svalbard tarjoili tänään actionia Seal team six:in jahdatessa Osama Bin Ladenia ja vertaistukea dokumentissa Endurance, Shackletonin epäonnisesta Etelämantereen tutkimusretkestä. Noh, ei meillä nyt ihan niin huonosti mene... Leffoja katsellessa tyhjeni myös puolen kilon Matador mix travel edition. Taas keveni ahkio!

Ulkona pakkanen kiristyy ja tuuli tuivertaa jo parhaimmillaan 14 m/s. Teltassa kuitenkin lämmintä ja makuupussissa vielä lämpimämpää. Huomenna onkin sitten taas paluun arkeen, eli herätys klo 07.00 ja karavaani liikahtaa klo 09.00. Ainakin maaston puolesta leppoisaa hiihtelyä luvassa huomenna, katsotaan mitä säiden haltija tarjoilee.

Ohessa muuten mielenkiintoista dataa gps:stä
Sun set 22.25
Sun rise 02.55
Eli pimeässä täällä ei tarvitse hoirtoilla ja päivä pitenee tästäkin hurjaa vauhtia kohti yötöntä yötä.
-- Joonas, Kossu, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Lettuja ja pop corneja

Moro!

Vapaapäivää vietetään tosiaan raikaassa talvisäässä. Ulkona päivällä ohuen pilviharson läpi paistaa aurinko ja pakkasta on mukavat -18 astetta varjossa. Kevyt 6 m/s puhaltava tuuli tuo oman lisä mausteensa keliin.

Nyt on maha täynnä lettuja, kun Joonaksen kanssa paistettiin koko 300g sunnuntain valmistaikina reilussa määrässä voita. Päälle tehtiin jälkiruoaksi vielä kattilallinen pop corneja. Letut nautittiin runsaan sokerimäärän kera ja ei poppareitakaan suolaa puuttunut. Terveysintoilijat älkää vaivautuko arktisillevaelluksille. Kyllä vielä kunnon päivällisen jälkeen pitäisi huomenna suksen kulkea ja pulkan liikkua jos kelit pysyy yhtään mallillaan.

Nyt on aika iltapäivätorkut ja levätä vähän lisää.

Kossu, Joonas, Uippa Ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

Lepopäivän ratoksi

Hojohojo.

Tänään on se päivä jolloin retkikunta lepää ja huoltaa, itseään ja välineitä. Oman itsensä huoltoon kuuluu mm. reipas ravintotankkaus ( raskas ylensyönti, ähky jne.) Varustehuollon osalta elektroniikan lataus aurinkopaneelilla, pyykinpesu eli joitakin villa-asuja ulos tuuleen ja pakkaseen. Pakkaslukemat olivat muuten aamulla alle -20 asteen ja siihen pikku tuuli niin jopa on rapsakkaa. Ai niin, remonttipajassa on myös yksi MSR-keittimen polttoainepumppu, joka asetettiin käyttökieltoon muutama pvä sitten venttiilivuodon takia. Vuotava bensaventtiili on kuulemma huono asia arktisessa retkeilyssä. Lepopäivän sää on upea, aurinko paistaa ja ympärillä näkyy jäätikköä riittävän pitkälle joka suuntaan, olemmehan saaren suurimman yhtenäisen jäätikköalueen keskikohdilla. Vanhusten telttakunnalla on muuten polttoainetta raahattu tänne asti sen verran, että teltassa on varaa pitää lämmitystä päällä niin halutessaan, se on tätä arktista lu
ksusta.
Pikkuhiljaa aloitellaan päivän askareita ja palaamme vielä päivän ja illan mittaan teemaan. Ugh!

-uippa- Eero, Joonas ja Kossu
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Huippuvuoret - ylämäkien luvattu maa

Päivä 8
Matka 19,4 km, 8+1 legiä.
Korkeus 1170m
Sää pilvinen, iltaakohti heikkoa lumisadetta ja whiteout. Aamulla tyyntä illalla 6m/s
Lämpötila -4 ..-12 astetta


Yövyimme Trinity Hallbreenissä uljaiden kallioharjanteiden välissä. Eiliset vastaantulijat naureskelivat kaikki, että meillä tulee olemaan hikiset hetket Trinity Hall:ssa. Eilinen parin legin kapuaminen ei vielä tuntunut pahalta, mutta jyrkimmät paikat olivatkin vielä tänään edessä. Toden totta, ensimmäiset kolme legiä olivatkin melkoista puurtamista. Pitkätkin nousukarvat joutuivat nöyrtymään ja jyrkimmät osat vedettiin sik-sakia ylös. Välillä tuntui, ettei ylämäelle ollut loppua.

Harjanteen päälle päästyämme olikin sitten aika vetää puolikarvat alle ja alkaa nautiskella loivasta alamäestä. Ylhäällä 1200 metrissä keli muuttui taas tuttuun tyyliin. Hiihtelimme hetken pilvessä ja kevyessä lumisateen ja lopulta kunnon whiteoutissa. Kärkimiehen rooli whiteoutissa on hankala, kun näkökentässä ei ole mitään mihin katseensa kiinnittäisi. Suuntaa on vaikea pitää ja tasapainokin temppuilee, kun alustan muodot eivät erotu. Välillä on pakko katsahtaa suksenkärkiin tai taakseen kavereihin vain todetakseen, että näkökyky on yhä tallessa.

Leiri pystytettiin sakkolegin jälkeen vienossa tuulessa ja kiristyvässä pakkasessa. Sunnuntain kunniaksi vietämme mekin huomenna lepopäivän, eli herätyskello ei soi aamulla.


Eero, Joonas, Uippa ja Kossu. Retkikunnalla kaikki hyvin.

Hello!

Last few days has been good progressing. Also we have climb again near 800m vertical whit pretty heavy sleds behind. We did a depost for 6 days food and fuel before climbing. Any way 16 days food and fuel plus all equipment sleds weight is still pretty good but now it moves a little bit easier. We have still 78 km direct to verlegenhuken. Maybe it takes 4 days after tomorrow rest day. Then plan is to make 180 degree turn and ski back to lovely uphill. Food and chocolate is going well down. Not a broblem to eat all what has planed per day. Whiteout was back this evening, but weather is still OK. No heavy winds or cold weather.

Kari

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Lisää ruuhkaa ladulla

Päivä 7
Matka 25.2 km, 8 legiä.
Korkeus 777 m
Puolipilvinen, ajoittain heikkoa lumisadetta
Tuuli tyyntä aamusta, päivällä erittäin heikkoa, illalla 6 m/s
Lämpötila -4 ..-12 astetta

Moro!

Tänään lykittiin aamupäivä mukavaan loivaan alamäkeen. Jopa Joonas vaihtoi aamulla puolikarvat suksiensa alle. Päivän kolmannelle legille Uippa otti loputkin karvat pois ja hiihteli posliinisuksella aina seuraavat 3 legiä. Sitten oli näköpiirissä jo seuraava ylämäki Uippa ja Joonas laittoivat pitkät karvat alle. Kohta horisontissa näkyi kaksi hahmoa. Osoittautuivat Norski mimmeiksi, jotka olivat matkalla Verlegenhukenilta Somesettiin(pääsaaren eteläisin kolkka) ja sieltä Longyearbyeniin. Olivat vielä matkassa ilman ulkopuolista apua kaikki romut ja ruuat mukanaan. Jos meillä on 19 päivää jäljelle niin heillä oli 31 päivää.

Sitten meni tuli kahden kelkan partiota rekineen molempiin suuntiin. Me tehtiin ruoka/bensa kätkö Veteran ja Trinity Hallbreeb risteykseen. Kätköön jätettiin 6 päivän ruuat ja mukaan otettiin 16 päivän eväät. Siinä kohtaa myös Kossu vaihtoi pitkät karvat alle. Eero luotti edelleen puolikkaisiin karvoihinsa, mutta ne ovatkin leveää mallia. Tässä kohta oltiin käyty jo 450m korkeudessa. Loppupäivä menikin ylämäkeen kevennettyä pulkkaa nykiessä.

Leirille sopiva paikkakin löytyi 777m korkeudesta. Huomenna on päivä uus ja ylämäki jatkuu. Tullaan nousemaan aina noin 1100m korkeuteen asti. Huomenna jos kelit sallii niin on hiihtopäivä nro 8 ja seuraava päivä onkin sitten lepopäivä. Näin on sovittu ennen reissua että vähintään joka yhdeksäs päivä on lepopäivä.

Joonas, Uippa, Eero ja Kossu. Retkikunnalla kaikki hyvin.

torstai 7. huhtikuuta 2016

Vastaantulevaa liikennettä

Päivä 6
Matka 24.2 km, 9 legiä.
Korkeus 900m
Puolipilvinen, heikkoa tuulta, lumisadetta, auringonpaistetta
Lämpötila -5 ..-10

Moro!

Aamulla herättiin mukavaan auringonpaisteeseen, joka lämmitti niin mieltä kuin telttaa. Vähän vaille 0900 aamulla molempien retkikuntien ahkiot oli pakattu. Tämän jälkeen otettiin vielä virallinen ryhmäpotretti Kossun ja Jaakon kameroilla. Sitten näkemiin ja lähdettiin hiihtämään erisuuntiin. Me lähdimme ylämäkeen tottakai. Ylämäki loppui ja tuli edelliskertaa 2011 todella nihkeämpi alamäki. Uutta lunta riitti jälleen nyppylän tuollapuolen. Ohitettiin Newtontoppen ja painettiin ylämäkeen ja kohti 79 astetta pohjoista leveyttä. Päivän toisen ylämäen jälkeen päästiin hiihtelemään alamäkeä. Päivän 7 legin lopussa törmäsimme 4 Norjalais mimmiin, jotka olivat tulossa hiihtäen Verlegenhukenilta. Heillä oli mukaan myös kaksi koiraa.

8 legeillä lipsuteltiin koko reissun toistaiseksi paras legi alamäkeen valmista latua seuraten 4.4 km. Päätettiin että kun kerran on näin hyvä keli ja valmista latua riittää niin päivän päättävä sakkolegi hiihdetään täysimittaisena 50 minuutin vetona. Tähän vetoon tuli myös lyhyt ylimääräinen tauko kun törmättiin 3 Tanskalaiseen veijariin. Hekin olivat tulossa Verlegenhukenilta ja hiihtämässä etelään. Lyhyt juttutuokio ja matkajatkui legin loppuun. Tämän jälkeen oli päivä pulkassa ja uudet ennätys kilsat mittarissa 24.2 km.

Kaikenkaikkiaan ollaan nyt hiihdetty yhteensä 103.4 km. Tämä on mitattu legien taukopaikkojen kautta. Todellisuudessa ollaan mutkiteltu enemmän tai vähemmän niin whiteoutista kuin ylämäistä johtuen.

Kossu, Joonas, Uippa ja Eero. Retkikunnalla kaikki hyvin.
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Hämärää ja härmäläisiä

Päivä 5
Matka 11,3 km, 5 legiä
Korkeus 1000 m
Keli aurinkoinen -5--15 astetta, tyynestä - 8m/s

Aamu valkeni aurinkoisena ja suht tyynenä. Aurinko lämmitti mukavasti telttaa. Yö oli ollut kylmä, parinkymmenen pakkasasteen tienoilla. Matkan teko alkaisi tänään leppoisasti alamäkeen lasketellen. Huippuvuorilla on kuitenkin tapana opettaa nöyryyttä sen lakeuksilla kulkeville. Tämän totesimme kiskoessamme pulkkia tiukassa etukenossa, lihakset hapoilla ja hiki otsalla - alamäessä. Etenkin Joonaksen ja Kossun ahkiot tuntuivat ollen liimattu hankeen kiinni. Pakkanen oli muovannut lumen pinnan niin nahkeaksi, ettei tuollainen perässä vedettävä 90 kiloinen namusäkki kunnioittanut edes gravitaatiota, vaan ainoastaan hevosvoimia. Ja hevosiahan meillä ei mukanamme kulje. Auringon lämmittäessä lumen pintaa, alkoi ahkiokin liukua, mutta sitten mentiinkin jo ylämäkeen.

Tänään koettiin myös erikoinen sattumus, kun kaksi Suomalaista retkikuntaa kohtasi keskellä jäätikköä. Korpijaakon yhdeksänhenkinen partio hiihteli meitä vastaan viidennen legin jälkeen. Sen verran mukavasta tilanteesta oli kysymys, että päätettiin yhdessä tuumin lyödä telttakylä pystyyn. Illan ohjelmassa oli tietysti telttabileet, joissa tunnelma oli lämminhenkinen ja tiivis. Komentotelttaamme mahtuu todistetusti 12 henkilö sisälle ja eteiseen jää vielä tilaa yhdelle lääkärille.

Joonas, Kossu, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.


Hello!

Firts fife days done. All type of weather starting from whiteout to sunshine. Temperature has been ok for us. From minus 1 to minus 20 Celsius. I believe that in svalbard and this route has 60% of uphill, 30% flat and 10% downhill surfaces. At least this morning whit soft new snow and lover area over -20 C temperature was changing downhill as hard to pull sled as last days uphill.
Anyway we are progressing in schedule. Today we met a other Finnish expedition and day was over for skiing. Tents up and party time. Next five days will show a little bit more how well we can do all goals. (Verlegenhuken, Newtontoppen and Perriertoppen). To morrow we will pass Newtontoppen, because Verlegenhuken is main target. Maybe we have time to that when we come back. Route is same to back, so we will pass that place again.

Kari
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Vaihtelevaa näkyväisyyttä

Päivä 4
Matka 19.6 km
Korkeus 1120m
-8--14 astetta. Aamulla ja illalla tyyntä. Päivällä kevyttä tuulta. Aamun whiteout ja lumisade helpotti lounaan jälkeen. Illalla pilvetön sinitaivas.

Noniin. Tänäänkin on taas hieman hiihdelty. Aamulla lähdettiin poutaiseen mutta maidonharmaaseen aamuun. Eka legin jälkeen näkyvyys meni n. 50 metriin ja pinnanmuodot alkoivat hävitä. Kompassit esiin ja matka jatkui aina väillä ladunavaajalle korjaussuuntia huudellen. Ahkion vaihtelevasta "painosta" päättelimme kyseessä olevan vuoroin loivaa laskua ja tiukempaa nousua. Muutoin ylä- ja alamäkien hahmottaminen oli käytössä mahdotonta. Mutta kuten aina, ahkera työ palkitaan ja tällä kertaa palkinto tuli lounastauon jälkeen auringon muodossa. Iltaa kohti sää selkeni kirkkaaksi auringonpaisteeksi ja tuuli tyyntyi viimeisille legeille. Tämänhetkinen leiripaikka on upeimpia missä olen ollut, loiva harjanne jossa auringonlaskussa jäätikön toisella puolen vuoret ja takana aavaa jäätä silmänkantamattomiin. Joskus vaeltajiakin hemmotellaan. Ruoka valmistumassa ja sitä odotellessa totean perinteisen kliseen: retkikunnalla kaikki hyvin. -uippa, Eero, Kossu ja Joonas

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Suksiluistaa

Päivä 3
Matka 20.6 km, 8+1 legiä.
Korkeus 790m
Puolipilvinen, heikkoa tuulta aamusta, päivällä 7 m/s, illalla tyyntä
Lämpötila -1 ..-10 astetta

Moro!

Viime yönä oli melkoisia yksittäisiä tuulenpuuskia, muuten tuli nukuttua hyvin. Ennen liikkeelle lähtöä Joonas ja Uippa ampuivat molemmat 2 laukausta meidän 1939 valmistetulla kiväärillämme. Hyvin toimi ei häiriöitä.

Aamun lähes nolla kelissä sekä ylämäessä lämpöä riitti. Käytiin päivänaikana pariinotteeseen yli 900m korkeudessa. Muutamaan otteeseen nähtiin jopa vähän maisemia. Nyt illalla on taas komiat näkymät.

Päivän hiihtosaldo oli hyvä ja kyllä tää alkaa tästä sujua. Pehmeähköä lunta on, mutta onneksi ei upota kaikkialla ja kun upottaa niin maksimissaan 10 cm luokkaa. Perässä hiihtelijöillä pulkat kulkevat mukavasti urassa.

Ruokahalu alkaa olla sekä tauoilla, lounaalla, I ltaisin että aamulla kohdillaan. Kaikki mitä on varannut uppoaa helposti. Kesäkuntoon kampanja on siis hyvässä vauhdissa.


Kossila, Joonas, Eero ja Uippa.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Harhailua aamusta

Päivä 2
Matka 18,8 km, 8 legiä
Korkeus 610
Tuulta ja tuiskua, tuuli 10..15 m/s
Lämpötila -5

Tänään oli täysi hiihtopäivä. Aamulla reittimme kaarsi kohtalaisesti whiteoutissa noin 90 astetta harhaan. Tuuli tuiversi ja katse tahtoi pysyä tiukasti suksen kärjissä. Parin legin jälkeen virhe kuitenkin korjattiin tiukalla kompassisuunnistuksella. Huono näkyvyys meinasi saattaa retkikunnan myös komeasti vähän turhankin jyrkkään alamäkeen. Suunta oli tällä kertaa kyllä oikea, mutta 250 tonnin kartassa kun ei kaikki jyrkät näy. Nyt iltaa kohden keli on parantunut ja tuulikin tyyntynyt. Teltassa tällä hetkellä 27 astetta lämmintä ja kosteat vaatteet höyryävät komeasti.

Kossu, Joonas, Eero ja Uippa. Retkikunnalla kaikki hyvin.
--
Lähetetty Android-laitteestani. Pahoittelut vähäsanaisuudestani.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Reidet avattu

Päivä 1
Matka 10,3 km, 4 legiä. 
Korkeus 550m
Puolipilvinen, heikkoa tuulta
Lämpötila -5 ..-10 astetta

Ensimmäinen hiihtopäivä takana. Aamulla hyppäsimme vähän seitsemän jälkeen bandwagoniin ja kolmen tunnin ajomatkan jälkeen pakkasimmekin jo ahkioita Rabotbreenin juurella. Ensimmäiset liikkeellelähtöyritykset saivat epäuskoisen ilmeen itse kunkin naamalle: "Näitäkö on kiskottava seuraavat neljä viikkoa?" Päivän kaikki neljä legiä olivatkin mukavasti ylämäkeä, tasaisen rennolla vauhdilla. Lyhyt ensimmäinen päivä oli varsin tervetullut, keho kun on aika ihmeissään rajusta rasitustason muutoksesta. Muutamia kelkkoja näimme vielä lähtömme jälkeen, mutta muuten maastossa on aika rauhallista. Nyt luonnonrauhan rikkoo vain bensakeittimien tasainen kohina, telttakankaan lepattaessa kevyessä tuulessa. Tätä on tultu hakemaan.

Pahoittelut kuvan puuttumisesta.

Joonas, Uippa, Eero ja Kossu
Retkikunnalla kaikki hyvin.

Retkikunta liikkeellä

Moro!

Aamulla aikainen herätys 06:00, joka tuntui vieläkin aikaisemmalta eilisen kohtuu myöhään venyneen säätämisen johdosta. Mm. IridiumGo laitteen vanha firmware (softa) aiheutti pään vaivaa kun yhteydet eivät ko laitteella oikein toimineet. Lopulta päivitykseen sopiva tietokone löytyi ja Blogipäivitys onnistui myös tulevien viikojen laitteilla.

Aamutoimet, kuumat vedet termariin, aamupala, tavaroiden pakkaus Hägglunds valmistaman nasun takatilaan. Meille tilaa löytyi etuosasta oikein mukavasti. Liikkelle päästiin noin 07:40 ja nyt tätä kirjoitellessa istumme erittäin lämpöisessä kyydissä. Varsinkin Joonas joka otti paikan moottorin päältä. Kohteenamme on Rabotnreenin alku Sassendalenin laaksossa.

Yöllä kylliä satoi n. 5 cm todella kevyttä pakkaslunta. Nyt taivas on pilvessä ja pakkasta sopivasti.

Kossu, Joonas, Eero ja Uippa

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Esimakua pikselimössöstä.

Moro!

Esimakua tulevien viikkojen kuvien tasosta.

Kossu

Juoksevia asioita

Tänään olemme hoitaneet viimeisiä järjestelyitä maastoon lähtöä varten. Sysselmann näytti vihreää valoa reissullemme ja Insinööri Paulsen varusti retkikuntamme vanhalla sotilaskiväärillä jääkarhujen varalta. Huhu kylillä kerroo, että nallet ovat lähteneet jäiden perässä ylös pohjoiseen - sinne sekaan menemme mekin. Hankimme lisäksi paukut ansalankoihin, kynävalopistoolin ja polttoaineet keittimiin. Shoppailu jatkui sitten vielä henkilökohtaisilla viimehetken hankinnoilla, kaikilla tuntui olevan vielä yhtä sun toista tarvetta.

Eilen saimme tiedon, että laiva jonka kyydissä meidän oli määrä liikahtaa jäätikölle, on rikki. Tämä aiheutti hieman järjestelyitä kyytien ja aikataulujen suhteen, mutta lopputulemana hyppäämme huomenna kukonlaulun aikaan bandwagonin kyytiin, joka vie meidät jäätikön reunaan. Ahkiot alkavat olla pakattu ja miehistö valmistautuu viimeiseen ehtoolliseen sivistyksen parissa. Hyvä tästä tulee.

-Joonas